Aavaranta - laulujen taustat

Suonna: "Henkilökohtaisia ja yleisiä havaintoja, faktaa ja fiktiota yhdistelevä teksti. Ei ollut koskaan kesähäitä Hyvinkäällä, mutta piti saada mukaan Suomen pääkaupunkiseudulle valuminen ja kaksikymppisten kasvaminen kolmikymppisiksi ja siirtyminen aviosäätyyn. Teen tässä biisissä kumarruksen ainakin kymmenelle esikuvalleni, joko melodiassa tai tekstissä. Enkä nyt tarkoita 'Kuurankukkaa'. Tarjoan kaljan sille joka esittää kattavimman listan."

Kesälaulu (Säv. & san. Jyri Martiskainen)

Jyri: "'Kesälaulu' syntyi aamukahvilla aurinkoisena päivänä. Katselin parvekkeelta, kun lintu laskeutui vaahteraan, ja teksti ja sävel alkoivat muotoutua saman tien. Tein kappaleen pohjat tietokoneelle ja soittelin päälle kitaralla, keksin lisää melodia-aiheita - melodia Markuksen haitarille tuli sitä kautta. Käytän aika usein tietokonetta apuna musiikinteossa. Kun kone jauhaa taustalla sointuja, voi itse soitella päälle kitaran kanssa. Joskus pianonkin. Teksti liittyy ihan suoraan opettajantyöhöni ja siihen, mikä on tässä ammatissa se todellinen suola. Ja mitä päivää sitä koko talven ajan odotetaan."

Kaislakadun tarinoita (Säv. & san. Suonna Kononen)

Suonna: "Olin ennen Tuhatkaunon Paronittaren-keikkaa tappamassa aikaa verkkomestarimme Mikon luona. Mikon ja hänen kaveripiirinsä elämästä Joensuun Kaislakadulla alkoi päässäni muodostua tällainen stoori. Etsin soinnut Mikon kitaralla ja esitin kappaleesta muutaman tahdin raakaversion jo illan keikalla. Sitä toivottiin uudestaan jo encoreissa. Tämä kertoo siis elämästä Joensuun tunnetulla opiskelija-asuntoalueella ja voisi olla varmaan sovellettavissa Turun ylioppilaskylään, Kuopion Neulamäkeen tai Jyväskylän Kortepohjaan. Mukana on joitakin juttuja, jotka eivät ehkä aukea vieraspaikkakuntalaisille. Skarppi-ravintola toimi ennen Kaisliksella. Varnitsa on Joensuun yliopiston historianlukijoiden ainejärjestö, joka tekee samannimistä lehteä ja jonka päätoimittaja Mikko on ollut, ja muuta tämmöistä."

Kalininista Tveriin (Säv. & san. Suonna Kononen)

Suonna: "Tätä kappaletta soitti jo aiempi orkkani Korpraali Kukkakaali Jyväskylässä. Melodiassa on slaavilaisvaikutteita ja venäläistä rockia tuntevat huomaavat kyllä biisin ja laulutulkinnan Akvarium- ja Krematorii -vaikutteet. Olen tehnyt jonkin verran biisejä toisten biisien nimiin, taktiikka jota esimerkiksi Neil Young ja Bruce Springsteen ovat käyttäneet, ja tässähän on taustalla Boris Grebenshtshikovin 'Iz Kalinina v Tver'. Se on sanaleikki, jota en itsekään aluksi tajunnut: Tver oli neuvostoaikana Kalinin. Laitisen Arto kuuli tästä venäläisiltä vaihto-opiskelijoilta. No, se sopii hyvin tekstiin, jossa ei tunnuta päästävän yhtään mihinkään. Siis ollaan matkalla vaikka Pasilasta Böleen tai Pielisjärveltä Lieksaan. Pertin bassosovitus on upea ja samaten Markuksen haitarin sisääntulo."

Timotei, sinä keinuva heinä (Säv. Jyri Martiskainen, san. Eila Kivikk'aho)

Jyri: "Ensimmäisiä tekemiäni kappaleita, päätyi Lieksassa aiemman yhtyeeni Melkutuksen repertuaariin. Trad.-tekstiin syntynyt 'Sano, sano todella' oli itse asiassa ensimmäinen tekemäni laulu ja tämä tuli heti perässä. Noihin aikoihin nuorempana miehenä en vielä uskonut kykyihini sanoitusten parissa ja etsiskelin sävellettävää runokirjoista. Tämä Eila Kivikk'ahon runo tuli vastaan kirjastossa eräästä kirjasta ja alkoi heti soimaan päässä. Kertosäkeen 'raa-aa-sele-moijaa' on sitten omaa keksintöäni. Siitäpä saavat ihmiset miettiä itse että mitä se tarkoittaa. Sanoisinpa kuitenkin että kappaleesta tuli aika onnistunut. Kirjailija itsekin piti siitä kun sai version itselleen kuultavaksi."

Pertin hiihtoreissu (Säv. Pertti Komu)

Pertti: "Minun kappaleet syntyvät akustista kitaraa rämpyttäen. Kehittelen sointukulkuja ja niiden päälle lisäaiheita. Vanhalle progemiehelle pitäytyminen perustahtilajeissa on vaikeaa. Miksi ihmeessä jättää vaihtoehdot käyttämättä, jos kerran erilaisia on tarjolla? Rytmiikan pitäminen elävänä on suola tämäntyyppisissä sävellyksissä. Kappaleen nimi on antiteesi meikäläisen suhteesta hiihtoon. Siis se urheilulaji ei kiinnosta nimenomaan pätkääkään."

Tulviiko Pielinen koskaan? (Säv. & san. Suonna Kononen)

Suonna: "Muutin Joensuuhun 1998 ja tässä kappaleessa on sitten Joensuu-tunnelmia vuosilta 1998-99. Eli parantuiko elämisen laatu ja tapahtuuko täällä Pohjois-Karjalassa koskaan mitään? Tässäkin kappaleessa on muutama kumarrus koville jätkille. Mikko Alatalon 'Kun iso joki tulvii' varmasti soi tässä vähän, ja tuo kirjaston ohi pyöräily tulee Kari Peitsamolta, tai siis hänen CCR-coveristaan 'Takaisin Nokialle'. Viimeisen säkeistön teksti on käytännössä pöllitty, eli siis tuo taiteilijan ohjelmanjulistus ja sen perässä toteamus siitä, että taiteilijat nyt varastavat kaiken, mitä ei ole pultattu seiniin kiinni. Kalja tarjolla sillekin, joka tietää, keneltä tai mistä nämä on napattu. Kertosäettä en myönnä varastaneeni keltään, vaikka bändikaverini Pasi Kukkakaalista kommentoikin, että tämä kertosäe on niin hyvä, että sen täytyy olla varastettu."

Tuulentupa (Säv. & san. Pertti Komu)

Pertti: "Levyn ainoa kolmijakoinen kappale. Tekstin tekeminen on meikäläiselle se hankalin osuus, melkein pakkopullaa. 'Tuulentupa' oli kuitenkin siitä ihmeellinen tapaus, että teksti tuli valmiiksi ennen melodiaa. Lueskelen paljon sellaista mietiskely- tai elämänviisaustyyppistä kirjallisuutta, sellaiset aihepiirit ovat aina kiinnostaneet, ja teksteistä tulee sitten vähän sen mukaisia. Siis isot reviirit. En halua kirjoittaa itsestäni enkä kirjoitakaan, vaikka vaimo nyt voikin olla siitä asiasta eri mieltä."

Sininen (Säv. & san. Jyri Martiskainen)

Jyri: "Muutin uuteen kotiin ja kappale rupesi tulemaan ihan niistä tunnelmista. Siis ei mitään mystistä taustalla, ihan niitä tunnelmia mitä tulee kun kaksi ihmistä pistää unelmansa yhteen ja muuttavat samaan asuntoon. Kappaleen viimeinen säkeistö tuli sitten lisätyksi myöhemmin."

Sunnuntai-ilta (Säv. & san. Jyri Martiskainen)

Jyri: "Sunnuntaina kotona, rauhallinen ilta, aikaa mietiskellä asioita. Hölmöyksiä on tullut elämässä tehtyä, pystyisikö sitä rauhoittumaan? Ei ihan itsesäälifiiliksiä kuitenkaan, mutta siihen suuntaan, sellaisista tämä kappale syntyi. Levyn pianosovituksen lisäksi tästä on olemassa rokkaavampi keikkasovitus. Soveltuu semmoisena paremmin kuppilatilanteisiin."

Haassamme - Uti vår hage - (Säv. trad., suom. san. Sauvo Puhtila)

Suonna: "Kesällä 2002 mietimme, että albumille voisi tulla yksi cover, kun versioiminen nyt kuuluu folkkiin ja mekin mielellämme soitamme keikoilla aina muutaman coverin, ettei yleisö pitkästy. Kähkösen Jarmo kuuli meidän soittavan tämän biisin Joensuun torilavalla, oli huomannut että yleisö ympärillä piti laulusta ja ehdotti sitten meille tämän tekemistä. Kuulin ruotsinkielisen alkuperäisversion kesällä 2001 Kihauksessa Ramunder-yhtyeen esittämänä ja se teki suuren vaikutuksen. Marianne Maans ja Maria Kalaniemi olivat kuin enkeleitä tämän kimpussa. Voi hyvin uskoa, että 'Uti vår hage' on Ruotsin rakastetuimpia kansanlauluja. Hain tekstin internetistä ja laulelin biisiä myöhemmin kotona pihanuotiolla. Naapurin Harri sanoi, että hän laulaa tuota laulua unilauluna suomeksi lapsilleen, 'haassamme meillä on mustikkamaa', oli kuulemma kuullut kirjaston joltain lastenkasetilta. Ei kun kirjastoon ja Finntrion kasetiltahan 'Haassamme' löytyi vähän tunnetumman 'Lounatuulen laulun' seurasta. Sauvo Puhtilan teksti on hyvä. Lainaamme Ramunderin versiosta pätkän Olli Variksen sovitusta, siksi hän on mukana krediiteissä."

Etsijä (Säv. & san. Pertti Komu)

Pertti: "Ihan samat tarinat tähän liittyy mitkä 'Hiihtoreissuun' tai 'Tuulentupaan'. Samanlaista se on minulla aina se biisien vääntäminen, kotona kitaralla, ei niihin sen kummempaa tai ihmeellisempää liity. Tuorein tekemäni kappale tämä oli joka tapauksessa siinä vaiheessa kun 'Aavarantaa' tehtiin ja aika nopeasti tämä tehdessä valmistui, jos meikäläisen biisientekemiseen keskimäärin vertaa. Sovittaessa kantrisävyt loksahtivat paikalleen itsestään."

Uimaharjun valot (Säv. & san. Suonna Kononen)

Suonna: "Tarinabiisi, joka on soitettu useasti keikan viimeisenä tai melkein viimeisenä kappaleena. Tein tämän yhden yksinäisen Jokela-illan jälkeen. Se oli joku kesätiistai tai -torstai vuonna 2000, olin vapaa poikamies ja oli olevinaan pakko päästä ravintolaan, joka sitten oli melkein tyhjä. Siis surkeuden maksimointia, oluen särpimistä ja City-lehden kääntelyä niin kuin se olisi luontevinta maailmassa, lukea yksin Cityä puolityhjässä ravintolassa. Naapuripöydässä puhuttiin joidenkin tavaroiden hakemisesta pakettiautolla Uimaharjusta. Kuuntelin sitä ja heti alkoi tarina muotoutumaan päässä. Siis kertomus menosta paikasta A paikkaan B. Taakse on jätetty jotain, vaikka talo ja perhe, ja edessä on ehkä jotain. Menin kotiin ja tein kappaleen yön sydämessä kitaralla. Halusin sovitukseen hiipivää tunnelmaa, Springsteenin 'Racing In The Streetsin' tyyliin. Kylmät väreet menivät selkää pitkin, kun Jyri ja Pertti keksivät treeneissä kertosäkeen stemmat. Oletan että kappale merkkaa heillekin jotakin. Molemmat ovat muuttaneet Joensuusta Lieksaan ja sitä matkaa tässäkin laulussa tehdään, vaikka laulua tehdessäni en ollut koskaan ajanut yöllä Lieksasta Uimaharjun ohi Joensuuhun. Katsoin kartasta missä kohdassa Lieksa vaihtuu Enoksi ja arvelin, että Ukkolan tienoissa tehdas voisi kajastaa…"

Minkä oman kappaleen poisjäänti Aavarannalta vituttaa eniten?

Pertti: "'Helppoheikki' on mielestäni hyvä biisi. Sen sovitus oli toisaalta levyntekovaiheessa vielä niin sanotusti vaiheessa. Eikä levy nyt siitä paranisi, että sillä olisi enemmän biisejä. CD-ajan yli 70-minuuttiset albumit tuppaavat olemaan tuskastuttavia, olipa artisti kuinka hyvä tahansa. Nykyään suunta tuntuu olevan taas lyhyempiin levyihin päin vanhaan lp-tyyliin ja hyvä niin."

Suonna: "'Joki ei tyhjene yhteen lauluun'. Ehyt suoritus ja vielä itse keksitty slogan-otsikko. Joskushan laulujen nimistä tulee koko kansan fraaseja, Juliet Jonesin Sydämen 'Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin', Mikko Alatalon 'Ihmisen ikävä toisen luo', lontoonkielessä Paul Simonin 'Still Crazy After All These Years'. Saa nähdä pääseekö sitä koskaan niin pitkälle kirjoittamisessaan. Todennäköisesti ei."

Jyri: "'Neiti Mikkeli' on hyvä biisi. Tai ainakin osoittautunut sellaiseksi keikoilla. Äänitysvaiheessa sekään ei ollut vielä aivan valmis. Ehtiihän tuota vielä tehdä levyjä. Hyvä että on lauluja varastossa…"

Mitä levyn nimi tarkoittaa?